Löysin olosuhteiden pakosta itseni taas hotellin aulan nahkasohvilta. Ulkona on järkyttävin myrsky mitä olen koskaan nähnyt! Paikallisten uutisten mukaan kyseinen trooppinen myrsky ei ole näissäkään mittakaavoissa mistään kevyimmästä päästä. Salamat valaisevat sekunnin välein koko taivaan, ja kadulle uskaltautuvat ihmiset puskevat eteenpäin armotonta tuulta ja sadetta vastaan. Kimmo alias kamikaze-harakiri jäi hotellihuoneeseen (kerrokseen 23) valokuvaamaan salamoita. Hullu.
Minulla on siis ainakin siihen asti aikaa kirjoittaa blogia kun joko a) myrsky laantuu tai b) kannettavasta loppuu akku. Tällä hetkellä kun tuuli ja sade rynnii hotellin ovistakin sisään, uskon että todennäköisempi syy lopettaa kirjoittaminen on akun loppuminen. Joudun siis toistaiseksi kirjoittaa ensin tekstit koneelleni, ja tilaisuuden tullen julkaisen ne blogissani enemmän tai vähemmän jälkeenpäin.
Heräsin aamulla puoli kahdeksalta kauniiseen aamuun. Taivaanranta kellersi ja kaupungin päällä leijuva usva pehmensi näköalaa. Koska Kimmo heräsi samoihin aikoihin, päätimme heti lähteä aamupalalle hotellin alakertaan. Ruoka oli arvatenkin hyvin erilaista kuin Suomessa, joten vatsaani ajatellen halusin pitäytyä vähiten epäilyttävän näköisissä ruokalajeissa kuten vaaleassa leivässä ja kroisanteissa. Syötyämme palasimme hotellille viettämään siestaa, joka venyikin Kimmon kohdalla kolme tuntiseksi :D Norah Jonesin kuunteleminen rauhoitti mieltä ja kehoa, joten sain eilistä paremmat lähtökohdat uuteen päivään. Jei!
(HUOM! Seuraava kappale saattaa sisältää materiaalia, joka kiinnostaa ainoastaan valokuvausta harrastavia lajitovereita.) Suuntasimme puolilta päivin kaupoille. Ensimmäisenä bongasimme valokuvaustavaraa sisältävän liikkeen. Mukaani tarttui UV-suotimet molempiin objektiivieni linsseihin. Maksoin suotimista (77mm ja 67mm) yhteensä 500 Hong Kongin puntaa eli noin 50€. Halvalla siis irtosivat. Kyseisen kaupan hintatason kiinnostaessa halusin vielä kuitenkin kysyä omistamani 17-40mm 4L -objektiivin hintaa. Itsehän maksoin Suomessa kyseisestä käytetystä objektiivista 650€, mutta täällä se olisi irronnut uutena noin 570 €:lla. Vinkki: jos haluat halpoja obiskoita, kohdista seuraava matkasi Kiinaan!
Sain tyydytettyä valokuvaushimoani hotellin kupeessa sijaitsevaan kauniiseen puistoon. Pienestä alueesta löytyi paljon kuvausmateriaalia: erikoisia puita, eksoottisia lintuja kuten flamingoja ja mandariinisorsia sekä kauniita kukka-asetelmia. Aika mehuissani olin, kuten arvata saattaa.
Seuraavaksi jo lievän pyörrytyksen pakottamana aloitimme ruokapaikan metsästämisen. Päädyimme pienehköön ravintolaan, jossa heitin ceasar –salaatin huiviini ja Kimmo heitti pitsan (päähänsä, koska sillä ei ollut huivia). Jokseenkin yksinkertaisen mutta maukkaan ruoan jälkeen oli taas voimia jatkaa matkaa. Kiertelimme kyllä muutamia vaatekauppoja, mutta käteemme ei tarttunut ainuttakaan vaatekappaletta. Ehkä Australiasta sitten. Lopulta väsymys ja Kimmon vatsassa olevan kanan lento pyysivät meitä ystävällisesti siirtymään hotellihuoneeseen. Katselimme päivän otoksia, siirtelimme kuvat toisillemme ja otimme varmuuskopioita. Kohtuullinen saldo (kamerani räpsähti tänään reilut 600 kertaa), sanoisinko. No en sano. Aina on varaa parempaan. Hih.
..
Uskaltauduttuani illalla takaisin huoneeseen, valvoimme tovin muun muassa Spiderman 1:n parissa ennen nukkumaanmenoa. Kuten otsikosta näkee, päivä on taas kerran ollut hyvin antoisa kaikessa rikkaudessaan. Käsitys Hong Kongista on muuttunut hieman alkushokin väistymisen myötä. Lopullinen johtopäätös, se että en ikimaailmassa voisi muuttaa tänne pysyvästi, ei ole kuitenkaan muuttunut. Lähdemme siis huomenna Australiaan kiitollisina uusista kokemuksista, mutta helpottuneina siitä ettei tämä ole the kohdemaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti